Voittamisen pakko ja kirous

pitavat ylla – itse asiassa lansimaiset hyotyvat karsivista kehitysmaalaisista, koska se saa hyvantekevaisyytta harjoittavan tuntemaan itsensa sankariksi tai pyhimykseksi. Kirjassa luodataan humanitarismin ja ihmisoikeuksien historiaa. Aiemmin ihmisyys ei piiloutunut universaalin ja kasvottoman humanitarismin kaapuun. Humanitarismi tulee antiikin Rooman sanasta humanitas. Roomassa homo humanus erotettiin homo barbaruksesta. Maailmaa valloittavat roomalaiset olivat ihmisia ja heidan kohtaamiensa ja valloittamiensa kulttuureiden asukkaat barbaareja. Koko historia on meidan paiviimme asti erilaisten ihmisyyksien kamppailua – jokainen haluaa esittaa edustavansa aitoa ja alkuperaista ihmisyytta, koska ihmisyys tulee arvohierarkiassa heti jumalan jalkeen. Kirjassa viitataankin tahan historialliseen kamppailuun ja kysytaan, etta jos ihmisyys on valmis, luonnon tai jumalan antama, miksi sen puolesta pitaa taistella kynin ja miekoin. Hyvan tekeminen ja valta -kirjan ansio ja eroavuus muista alan kirjoista on siina, etta se paljastaa taman puolueellisuuden ja vallankayton liikuttavan ja saaliin vetoavan retoriikan alta, jossa vallankaytto esiintyy humanitarismina ja hyvantekemisena. Kirjoittajien ansio on myos se, etta monet heista tyoskentelevat tai ovat tyoskennelleet kirjassa kasitellyissa jarjestoissa. Toivottavasti itsekriittinen henki leviaa kirjan valityksella myos laajemmin hyvan tekemiseen keskittyviin jarjestoihin.