Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä

Tyo- ja toimintakyvyn arviointimenetelman kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmalla: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venajankielilla Tausta ja tavoitteet: Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus on kasvava osa suomalaista yhteiskuntaa. Arviointimenetelmien kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta ja asettaa henkilot eriarvoiseen asemaan asiakastilanteissa. Tama artikkeli kuvaa prosessia, jolla arviointimenetelmaa kehitettiin kognitiivisen haastattelun menetelmalla. Menetelmat: Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmat mobiilissa (mobiTARMO) -hankkeessa kartoitettiin toimintakyvyn arviointimenetelmaa, joka soveltuisi kotouttamistyohon. Tyo- ja toimintakyvyn arviointiin kehitetty Kykyviisari-menetelma kaannettiin arabiaksi, somaliksi seka kurdiksi (sorani) ja venajaksi. Menetelman kulttuurisensitiivisyytta tutkittiin kognitiivisella haastattelulla (N=61). Haastatteluaineisto analysoitiin sisaltoanalyyttisin menetelmin. Tulokset: Kognitiivinen haastattelu osoitti, etta monet tekijat vaikuttavat kaannosten ymmarrettavyyteen. Tietyt ilmiot (esim. kasitys perheesta ja vapaa-ajasta) nayttaytyivat kulttuurisidonnaisina. Kyselyn ongelmakohdat painottuivat kielesta riippumatta samoihin asioihin, ja siten kysymysten kulttuurinen adaptointi toteutettiin yhdenmukaisesti kaikille kielille. Kykyviisarin kulttuurinen adaptointi toteutettiin a) tarkentamalla itse kysymysta ja hyodyntamalla kaannettavan kysymyksen muotoilussa selkokielista kysymyksen asettelua, b) lisaamalla selitteita vastausvaihtoehtoihin selkokielisen lomakkeen mukaisesti seka c) lisaamalla kohderyhmalle raataloityja selitteita. Johtopaatokset: Kulttuurien valisesta kognitiivisesta haastattelusta oli selkeaa hyotya arviointimenetelman kehittamisessa. Lopputuloksena on arabian-, somalin, kurdin- ja venajankielisille vastaajille soveltuvat versiot Kykyviisarista. Kulttuurisensitiivinen arviointi edellyttaa kielellisesti ja kulttuurisesti sopivan arviointimenetelman lisaksi myos arvostavaa vuorovaikutusta ja kohtaamista ammattilaisen ja asiakkaan valilla. Asiasanat: kognitiivinen haastattelu; kulttuurisensitiivisyys; kotouttaminen; maahanmuutto Ydinasiat: Arviointimenetelman kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa tyo- ja toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta. Kognitiivisen haastattelun menetelmalla voi tutkia ja kehittaa arviointimenetelman soveltuvuutta ja kulttuurisensitiivisyytta. Kysymysten tulkintoihin vaikuttavat paitsi kieleen ja kulttuuriin liittyvat seikat myos vastaajan tausta ja haastattelutilanne. Kykyviisarin kieliversioilla voi arvioida tyo- ja toimintakykya kotoutumisvaiheessa.   Using cognitive interview to culturally adapt a tool for assessing work ability and functioning: experiences of testing the Abilitator in Arabic, Somali, Kurdish and Russian ABSTRACT Background and aim: Cultural and linguistic diversity is a growing part of Finnish society. This needs to be taken into account in cross-cultural assessment of functioning to ensure equal and reliable outcomes. This article describes a process through which an assessment tool was developed using cross-cultural cognitive interviews. Method: The Culturally sensitive functioning measures in a mobile application (mobiTARMO) -project mapped suitable evaluation tools for integration settings. The Abilitator, a method for self-assessment of work ability and functioning, was translated into Arabic, Somali, Kurdish (Sorani) and Russian. The cultural sensitivity of the Abilitator was tested with cognitive interviews (N=61). The data was analyzed using content analysis. Results: Cognitive interviews showed that various factors affect the quality and understandability of the translations. Some aspects, such as views of family or free-time, were more bound by culture. The challenges in the questionnaire were consistent regardless of the language of the translation, and thus the cultural adaptation of the questions was conducted uniformly in all languages. The cultural adaptation of the Abilitator was conducted in three ways: a) the question itself was made clearer, often utilizing the simple language form, b) by adding more definitions to answer options, and c) by adding examples and details designed for the target group. Conclusions: Cross-cultural cognitive interview was clearly beneficial for the development of a culturally sensitive evaluation tool. The end results are adapted versions of the Abilitator suitable for Arabic, Somali, Kurdish and Russian speaking respondents. Culturally sensitive evaluation requires suitable tools, as well as open and respectful interaction between the professional and the individual. Key words: cognitive interview; cultural sensitivity; integration; immigration