Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään

Systemaattisesti kerattya tietoa siita, miten epidemian torjunta- ja rajoitustoimet vaikuttavat toimintarajoitteisten ihmisten elamaan on saatavilla niukasti. Tassa tutkimuksessa kuvaamme naita vaikutuksia toimintarajoitteisiin ihmisiin koko vaestossa, ulkomaalaistaustaisessa vaestossa seka henkilokohtaista apua saavien vammaisten ihmisten ryhmassa. Tutkimus perustuu kolmeen tuoreeseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keraamaan vaestoa edustavaan aineistoon: FinSote 2020 -tutkimukseen, FinTerveys 2017-seurantatutkimukseen seka ulkomaalaistaustaisen vaeston osalta MigCOVID-tutkimukseen. Lisaksi kaytettiin henkilokohtaista apua saavien vaikeavammaisten ihmisten tutkimusta. Tutkittavat vastasivat koronapandemian vaikutuksia koskeviin kyselyihin vuoden 2020 viimeisina tai vuoden 2021 ensimmaisina kuukausina. Analyyseissa verrattiin toimintarajoitteisten ihmisten tilannetta muuhun vaestoon. Tulokset esitetaan ikaryhmittain mallivakioituina prevalensseina perustuen logistisiin regressioanalyyseihin. Toimintarajoitteiset ihmiset kokivat muuta vaestoa yleisemmin yksinaisyyden ja univaikeuksien lisaantyneen koronaepidemian aikana. He myos raportoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen useammin kuin muut. Huolet tartunnan saamisesta seka sosiaali- ja terveyspalveluiden riittamaton saanti olivat yleisempia toimintarajoitteisilla kuin muilla.  Monet epidemian epasuotuisista vaikutuksista korostuivat ulkomailla syntyneilla toimintarajoitteisilla ja vaikeavammaisilla ihmisilla. Koronaepidemia uhkaa lisata toimintarajoitteisten ihmisten eriarvoisuutta. Epidemia on osoittanut, etta toimintarajoitteisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on otettava paremmin huomioon vastaavanlaisissa kriisitilanteissa. Luotettavaan tietoon perustuvat toimintaohjeet auttaisivat kuntia yhdenvertaisuuden edistamisessa.