Ohjausta sukupuolisilmälasien läpi katsottuna:sukupuolten tasa-arvo ja koulutuksen segregaatio Opo-lehdissä vuosina 1983–2015

Tiivistelma. Tassa tutkielmassa tutkin sukupuolen ja tasa-arvon diskursseja Suomen opinto-ohjaajien sisaisessa keskustelussa eli Opo-lehdessa vuosina 1983–2015. Tutkin, miten ja miksi segregaatioon eli sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja tyomarkkinoihin on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa seka Opo-lehdessa kiinnitetty huomiota. Tutkimukseni on laadullista analyysia lahdeaineistosta, eli opetussuunnitelmista seka Opo-lehdesta. Tutkiessani opinto-ohjaajien ammatti- ja jarjestolehtea tutkimus on osaltaan myos mediatutkimusta, jossa sovellan diskurssianalyysin ja historiallinen analyysin keinoja. Eli tutkin, miten Opo-lehdessa on sen historian aikana rakennettu ja kasitelty sukupuolen ja tasa-arvon diskurssia. Olen jakanut tutkimustulokseni paalukuihin, jotka ovat kutakuinkin kronologisessa jarjestyksessa sen mukaan, mitka teemat ovat olleet esilla minakin vuosikymmenina: 1. Sukupuoli ja tasa-arvo lainsaadannossa ja opetussuunnitelman perusteissa, 2. Perinteisten sukupuoliroolien ja piilotavoitteiden purkamista, 3. Ohjaus segregaation purkajana ja 4. Tytot ja tekniikka. Keskustelu sukupuolten valisesta tasa-arvosta ja segregaatiosta Opo-lehdissa vuosina 1983–2015 oli monipuolista. Alkuvuosikymmenina 1980–90 keskustelun tiimoilta nousivat esiin sukupuoliroolit, piilo-opetussuunnitelma ja piilotavoitteet, itsetunto ja identiteetti seka kasitykset tyttojen ja poikien lahjakkuudesta ja osaamisesta — kilteista tytoista ja lahjakkaista pojista. 2000-luvulle tultaessa keskustelua kaytiin opojen tarkeasta roolista segregaation purkutalkoissa, jarjestettiin hankkeita ja koulutuksia seka nostettiin myos esille opoja ymmarrettavasti paljon puhuttanut palkkaero miespuolisten ja naispuolisten opojen valilla. 2000-luvulla ei enaa polemisoitu niinkaan sukupuolta tai niiden rooleja ja stereotypioita, vaan tarkeimmaksi diskurssiksi nousi tyttojen ja tekniikan suhde. Segregaation ongelman nahtiin piilevan nimenomaan tyttojen oppiaine- ja koulutusvalinnoissa — tyttojen tuli opiskella enemman matemaattis-luonnontieteellisia aineita ja heita tuli tutustuttaa ja rohkaista tekniikan ja IT-teknologian maailmaan. Tutkielmani on antanut uutta tietoa siita, miten opinto-ohjaajien sisaisessa keskustelussa eli ammattikunnan lehdessa sukupuolta ja tasa-arvoa on kasitelty sen historian aikana. Tutkielma avaa jatkokysymyksia eri suuntiin. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia sita, miten opinto-ohjauksessa poikia on kannustettu naisenemmistoisille aloille, vai onko. Miksi ongelman on nahty piilevan juuri tyttojen koulutusvalinnoissa?