Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin henkilöstön psyykkinen kuormitus

COVID-19-pandemian aikana terveydenhuollon kantokyky on noussut yhdeksi keskeisista huolenaiheista. Pandemian alkuvaiheessa valmiutta kohotettiin ja tyotehtavat muuttuivat, joka vaikutti sairaaloiden koko henkiloston arkeen. Ensimmaiset kansainvaliset tulokset terveydenhuoltohenkiloston hyvinvoinnista COVID-19-pandemian aikana kuvasivat monimuotoista psyykkista kuormittuneisuutta. Suomessa valtaosa COVID-19-tartunnoista on ollut HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan alueella. Kuvaamme kesakuussa 2020 kaynnistetyn HUS-henkiloston hyvinvointia seuraavan kohorttitutkimuksen keskeisia alkuvaiheen tuloksia siihen osallistuneiden 4804 henkilon (19 % HUSin henkilostosta) vastausten perusteella suhteessa tyon muutoksiin. Tavoitteena oli selvittaa pandemian aiheuttamien tyon muutosten yhteyksia koettuun psyykkiseen kuormittuneisuuteen strukturoidun Mental Health Index -5 kyselylomakkeen avulla. Lisaksi sahkoisessa kyselyssa kysyttiin muiden strukturoitujen lomakkeiden ja avoimien kysymysten kautta uniongelmista, masennus- ja ahdistuneisuusoireista, poikkeuksellisesta psyykkisesta pandemiaan liittyvasta kuormituksesta, seka koettua psyykkisen tuen tarvetta ja tuen saamista organisaation kautta. Kesakuussa 2020 suurin kuormittuneisuus vaikutti olevan yksikoissa, joissa COVID-19-potilaita hoidettiin pitkakestoisesti tai tehtiin potilaiden diagnostiikkaa seka tyontekijoilla, joiden tyo oli muuttunut melko paljon, mutta eniten ja vahiten COVID -19 potilaita hoitavissa yksikoissa itseilmoitettu psyykkinen kuormittuneisuus oli vahaisempaa. Viidesosa psyykkisen tuen tarvetta kokeneista oli ollut tuen piirissa HUS organisaation tukitoimien kautta. Ahdistuneisuus-, masennus- ja uniongelmiin on tarkea kiinnittaa huomiota henkiloston tyo- ja toimintakyvyn varmistamiseksi tyotehtavien nopeasti muuttuessa.