Kansanterveys ja ekologinen kuorma

Ihmiskunta on saavuttanut merkittavia kansanterveyden edistysaskeleita eri puolilla maailmaa. Terveyden edistymisesta on kiitetty muun muassa talouskasvua. Talouskasvuun liittyvalla kuluttamisella on kuitenkin ekologinen kaantopuolensa: samaan aikaan kun ihmiskunnan terveys on parantunut, on ihmiskunnan ekologinen jalanjalki kasvanut ja ekosysteemit ajautuneet kriisiin. Tarkastelemme kansanterveyden kehitysta ja ekologista kuormaa 33 OECD- ja BRICS -maassa 53 vuoden ajanjaksolla. Tarkemmin kysymme, miten kansanterveys ja ekologinen jalanjalki ovat kehittyneet vuodesta 1960 vuoteen 2015. Tavoitteemme oli selvittaa, onko loydettavissa maita, joissa seka elinajanodote tai vastasyntyneiden eloonjaanti etta ekologinen jalanjalki ovat kehittyneet positiivisesti. Pohdimme tuloksia ymparistovaltio -kirjallisuuden valossa. Tutkimuksessa kaytetty paneeli-aineisto sisalsi tiedot 33 maan ekologisesta jalanjaljesta, imevaiskuolleisuudesta ja elinajanodotteesta vuosilta 1960–2015. Ekologisesta jalanjaljesta laskettiin kullekin maalle ajanjaksolta vuosikeskiarvo. Kansanterveyden osoittimista analysoitiin muutosta vuosien 1960 ja 2015 valilla. Koska kansanterveyden lahtotaso ja siten kehityspotentiaali oli maissa erilainen, suhteutettiin absoluuttinen kehitys teoreettiseen maksimikehitykseen. Maakohtaisten analyysien jalkeen maat ryhmiteltiin suurempiin alueisiin tarkempaa ajallista analyysia varten. Tulokset esitetaan hajontakuvioina. Loysimme kestavan ja suhteellisen pienen ekologisen jalanjaljen maita, joissa kansanterveys on kehittynyt suhteellisesti enemman, ja vastaavasti suuren ekologisen jalanjaljen maita, joissa kehitys on ollut vahaista. Tulokset antavat viitteita siita, etta hyva kansanterveyden taso voidaan sailyttaa ja terveytta edistaa myos niukemman kulutuksen oloissa. Niin hyvinvointivaltioissa kuin alemman tulotason maissa on potentiaalia ymparistovaltioiksi, joissa huolehditaan seka ymparistosta etta vaeston terveydesta.