Suunnitelmat Ahvenanmaan puolustamiseksi kylmän sodan ensimmäisinä vuosikymmeninä

Ensimmaisessa luvussa tarkastellaan Ahvenanmaalla kaytyja sotia ja saaren tapahtumia niihin liittyen. Luvussa selvitetaan muun muassa saaren demilitarisoiminen 1921, joukkojen siirto saarelle 1939 ja linnoitteiden tuhoaminen sotilashistorian eri vaiheissa. Seuraavissa luvuissa tuodaan esille saaren merkitys meriliikenteen ja eri osapuolien kannalta seka selvitetaan 1950-luvun alussa laadittua Ahvenanmaan puolustamissuunnitelmaa, joka oli Lounais-Suomen vastuualueen erityistehtava. Neljannessa luvussa tarkastellaan 1950-luvun uhkakuvia ja Ahvenanmaan merkitysta niiden valossa. Tuolloin operaatioiden virallinen suunnittelu perustui siihen, etta uhka tulisi lannesta. Seuraavissa luvuissa selvitetaan operaatiokaskyn "Polttoaineenhankinta" perustella tehdyt Ahvenanmaan puolustussuunnitelmat ja kaytossa olevien joukkojen maaraan perustuvat vaihtoehdot seka joukkojen siirtamiseksi laaditut merikuljetussuunnitelmat. Artikkelin loppuosassa tarkastellaan seuraavan operatiivisen kaskyn, nimeltaan "Valpuri" valmisteluihin Ahvenanmaahan liittynytta maastontiedustelua ja uhkakuvien muototutumista. Lisaksi todetaan suunnitteluvastuun siirtyminen Lounais-Suomen sotilaslaanille ja selvitetaan saaren puolustuksen miehitysoperaatiota seka siihen kaytettavissa olleet joukot. Luvussa, "Puolueettomuuden suojaamisen konseptio", selvitetaan taman vuonna 1956 operatiivisessa suunnittelussa kayttoonotetun periaatteen taustoja ja sisaltoa Ahvenanmaan puolustamiseen liittyen. Viimeiset luvut kasittelevat vuosien 1957-1958 vaihteessa kayttoon otetun operatiivisen runkokaskyn, "Valpuri", perusteita, uhkakuvia seka siina todettuja periaatteita Ahvenanmaan puolustamiseksi seka tarkistettuja suunnitelmia joukoista ja niiden merikuljetuksista. At the end of the book is a summary of the article in English.