Uutisvuon hallitsija : Uutismedia kiky-kamppailussa 2015–2016

Poliittisen viestinnan ja julkisuuden muutosta on kuvattu siirtymana hybridiin mediajarjestelmaan, jolle on ominaista erilaisten toimintalogiikoiden sekoittuminen ja toimijoiden valisten rajojen hamartyminen sisaltojen loputtomassa virrassa. Tassa artikkelissa selvitetaan, miten suomalainen media (STT, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle) liikutti vallan virtoja kilpailukykysopimusta koskevassa kamppailussa vuosina 2015–2016 antamalla aanen eri toimijoille. Tutkimus osoittaa, etta tyomarkkinakontekstissa uutisointi on mediajarjestelman muutoksista huolimatta hyvin perinteista. Empiria vahvistaa eliittilahteiden ylivallan ja institutionaalisten valtapositioiden merkityksen: hallitus ja ay-liike ovat kiky-uutisoinnissa selkeita paatoimijoita, kun taas tyonantajajarjestot, oppositio ja ulkopuoliset asiantuntijat jaavat sivutoimijoiksi, eivatka kansalaiset juuri paase aaneen. Hybridin mediajarjestelman vaikutuksesta voi kuitenkin nahda viitteita siina, miten media antaa toimijoille aanen. Tutkimus osoittaa, etta vain yhta toimijaa lainaavat jutut (monologit) ovat paljon yleisempia kuin kahta tai useampaa lahdetta siteeraavat jutut. Perinteisen median valta onkin uutisvuon hallinnan valtaa eli yksittaisten toimijoiden puhetekojen rytmittamista ja kokoamista, joka ei valttamatta ole muodoltaan paljon sen dialogisempaa kuin sosiaalisen median uutisvirta. Se kuitenkin toistaiseksi kokoaa yhteen institutionaaliset valtapelurit, mika legitimoi sen aseman keskeisena politiikan nayttamona.