Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne : Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden vertailua

Suomessa vaestoryhmien valiset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi alueellisia, sosioekonomisten ryhmien valisia ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhman valisia hyvinvointieroja. Nama erot nakyvat myos lasten ja nuorten terveydessa ja hyvinvoinnissa. Tassa tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisten masentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempien tyollisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevien lukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluterveyskyselyyn sisaltyvallaBeckin lyhyen mielialakyselyn suomalaisella versiolla, joka mittaa vastaajan itse arvioimaa masennusoireilua. Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista 11 %:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Kieliryhmien valinen ero masentuneisuuden esiintyvyydessa ilmeni ainoastaan Uudellamaalla, jossa keskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla yleisempaa kuin ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla. Keskeisin tulos oli se, etta suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien tyottomyys tai pakkoloma lisasivat selvasti keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskia. Jos toinen vanhemmista oli tyottomana tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennakoisyys oli kaksinkertainen (Ristitulosuhde OR = 2,04; 95 % luottamusvali 1,52–2,74) ja jos molemmat vanhemmista olivat tyottomana tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennakoisyys oli yli viisinkertainen (Ristitulosuhde OR = 5,10; 95 % luottamusvali 2,88–9,03) verrattuna lukiolaisiin, joiden vanhemmilla ei ollut tyottomyytta tai pakkolomia. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien tyottomyys tai pakkoloma ei ollut yhteydessa keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiin. Voidaan pohtia, miksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen kieliryhman valilla on eroja tarkasteltaessa lukiolaisten masentuneisuutta vanhempien tyottomyyden tai pakkolomien suhteen. Voidaanko tata eroa selittaa esimerkiksi muuttoliikkeen vaikutuksen tai perheiden taloudellisen toimeentulon kautta.