Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta

Elinvoimaisen ja kilpailukykyisen hevostalouden perusta on vahva kotimainen hevoskasvatus. Kasvatuksella tuotetaan kayttotarkoitukseensa sopivia hevosia, niin ratsuja, ravihevosia kuin poneja, yritystoiminnan, harrastuksen ja urheilun kayttoon. Suomalainen hevostalous on viimeisten 20 vuoden aikana ollut kasvusuunnassa, mutta hevoskasvatuksen tunnusluvut ovat kaantyneet rajuun laskuun. Suomen Hippoksen tilastojen mukaan vuonna 2014 varsoja syntyi noin 30 % vahemman kuin vuonna 2010. Erityisena huolenaiheena on alkuperaisrotumme suomenhevonen, jota ei kasvateta missaan muualla maailmassa. Hameen ammattikorkeakoulussa tehtiin Suomen Hippoksen toimeksiannosta opinnaytetoina kaksi kyselytutkimusta. Tavoitteena oli selvittaa niin ratsu ja ratsuponikasvattajien kuin ravihevoskasvattajien profiileja. Lisaksi haluttiin kartoittaa kasvatustyon motiiveja, jalostusvalinnan perusteita seka tulevaisuuden nakymia. Vastauksia saatiin ratsu- ja ratsuponikasvattajien kyselyyn 109 ja ravihevoskasvattajien kyselyyn 369. Kummassakin aineistossa enemmisto vastaajista oli 40-59-vuotiaita. Ratsu- ja ratsuponikasvattajat olivat lahestulkoon kaikki naisia (95%), kun ravihevoskasvattajista 36 % miehia. Suurin osa astutti vuosittain 1-2 tammaa, enimmillaan astutettiin 15 vuosittain. Tulokset osoittavat, etta tulevaisuuden suunnitelmissa on seka laajentamis- etta lopettamisaikeita. Ratsukasvattajista puolet (53 %) aikoi pitaa kasvatustoimintansa ennallaan ja 10 % aikoi lisata kasvattien maaraa. Lopettamisaikeita oli viidesosalla (22 %), ja ravihevoskasvattajista jopa kolmanneksella (31 %). Tyypillisimpia syita vahentamis- ja lopettamissuunnitelmille olivat heikko taloudellinen tilanne ja varsojen myynnin vaikeudet. Myonteista on, etta kasvattajat asettavat tavoitteet korkealle. Valtaosalla ratsukasvattajista tavoitteena oli kasvattaa hevosia kansainvalisen tason kilpailuihin tai tasolle 3-5 (entinen kansallinen taso). Ravihevoskasvattajien suurimpana kasvatustyon suurimpina motiiveina oli niin laadukkaiden hevosten tuottaminen kuin kasvattien menestyminen kilparadoilla. Perinteinen sukutietoihin perustuva valinta nayttaa pitavan pintansa, mutta oriiden kohdalla arvostettiin myos oritesteja ja kilpailutuloksia, ravihevosilla lisaksi BLUP-indekseja. Jotta sukupolvien valinen aika lyhenisi ja vaikuttaisi myonteisesti perinnolliseen edistymiseen, kasvattajien tulisi suosia nuoria hevosia niin isina kuin emina. Johtopaatoksena voi todeta, etta hevoskasvatuksen nykytilanne on ristiriitainen, silla ennusmerkit eivat viittaa hevosiin kohdistuvan kiinnostuksen laantumiseen. Laadukkaiden varsojen kasvattamisessa avainsanoina ovat jalostusvalintojen lisaksi ammattitaitoiset hevosten koulutus- ja valmennuspalvelut seka kasvattajien hevostaidot. Taloudellisia tukia on kohdennettava erityisesti hevosaineksen laadun sailyttamiseen ja kehittamiseen. Tarvetta on neuvonnan ja koulutuksen kohdentamisesta uusille, nuorille kasvattajille seka hevosten myynti- ja markkinointikanavien parantamiselle. Useiden tekijoiden yhteisvaikutuksena on ajauduttu tilanteeseen, jossa kasvatustoiminta tarvitsee uudistumiskykya, kannustusta ja innostusta. Suomen Hippos ja HAMK ovat yhteishankkeena hakeneet rahoitusta Uudet hevoskasvattajat koulutushankkeelle, jonka tavoitteena on vaikuttaa hevoskasvatustoiminnan tietojen ja taitojen kehittymiseen ja siirtymiseen kokeneilta kasvattajilta toimintaa aloittaville.