Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutumisessa - Kotihoidon asiakkaiden avun tarve ja palvelujen käyttö sekä PALKO-mallin vaikuttavuus ja kustannus-vaikuttavuus

Palveluja yhteen sovittamalla etuja asiakkaille ja kunnille Usein kukaan ei vastaa asiakkaan kotihoidon ja kotiutumisen palvelukokonaisuudesta. Epaselvista yhteistyokaytannoista ja puutteellisesta tai viivastyneesta tiedosta syntyy hoitokatkoksia, paallekkaisyytta ja tehottomuutta seka huonoa hoitoa ja palveluita. Kun asiakkaat ja laheiset kokevat saavansa tietoa liian vahan, he tuntevat jaavansa palvelujen suunnittelun ulkopuolelle ja pitavat jarjestelmaa monimutkaisena. Toimintaprosesseja tehostamalla palveluihin saadaan laatua ja kustannussaastoja, toteaa Stakesin tutkija Teija Hammar terveydenhuoltotutkimuksen, terveystaloustieteen ja hoitotieteen alaan kuuluvan vaitostutkimuksensa tuloksista. Toimintaprosesseja tehostamalla voidaan vahentaa iakkaiden kotihoitoasiakkaiden palveluiden kayttoa ja saada aikaan kustannussaastoja. Tama kay ilmi vaitostutkimuksesta, jossa tutkittiin kotihoidon asiakkaiden avun tarvetta ja palveluiden kayttoa seka palveluja yhteen sovittavan kotihoidon ja kotiutumiskaytannon (PALKO-malli) vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta 22 kunnassa. Kotisairaanhoito-, laakari-, laboratorio-, ateria-, siivous-, kylvetys- ja sauna- seka turvapuhelinpalveluiden kaynnit ja kaynneista aiheutuvat kustannukset vahenivat koekunnissa kuuden kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Eroja koe- ja kontrollikuntien valilla ei havaittu asiakkaiden fyysisessa toimintakyvyssa tai terveydentilassa. Eroja ei myoskaan ollut sairaala- ja laitospaivien maarassa tai kuolleisuudessa. Sen sijaan saatiin aikaan kustannussaastoja, kun samankuntoisia asiakkaita voitiin hoitaa kayttamalla vahemman avohoidon palveluita kuin vertailukunnissa. Vaitoskirja toi esille myos asiakkaiden avun tarpeen arvioinnin haasteellisuuden. Asiakkaat ja tyontekijat arvioivat asiakkaan suoriutumisen paivittaisissa toiminnoissa samansuuntaisesti, mutta tyontekijat arvioivat asiakkailla olevan enemman avun tarvetta kaikilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla. Asiakkaan nakokulmasta onnistunut kotiutuminen ja kotihoito edellyttavat riittavaa apua ja oikea-aikaisia palveluja, jotka tukevat asiakkaan arkea. Erilaiset nakemykset hoidon ja palveluiden tarpeesta niin tyontekijoiden ja asiakkaiden valilla tai tyontekijoiden kesken vaikeuttavat sopivien palvelukokonaisuuksien loytamista ja heikentavat palvelujen laatua. Tulevaisuudessa myos ikaantyneiden uskotaan olevan entista aktiivisempia omaa hoitoaan koskevassa paatoksenteossa. Tama vaati tyontekijoiden asenteiden muutosta ja asiakkaan mukaan ottamista aidosti hanta itseaan koskevaan paatoksentekoon. Dementiaa ja muita kognitiivisia sairauksia sairastavien asiakkaiden avun tarpeen arviointi on vielakin haastavampaa. Vaikka intervention vaikutukset jaivat heikoksi, niin tyontekijat pitivat uutta kaytantoa toimivana: tiedonkulku parantui, vastuut eri tahojen kesken selkeytyivat, kaytannot yhtenaistyivat ja palvelujen yhteensovittaminen helpottui. Uusien toimintakaytantojen juurruttamiseksi tarvitaan aikaa, jotta todellisia vaikutuksia pystytaan arvioimaan. Myos yhteisen kielen ja…