Distributed Pedagogical Leadership in Early Childhood Education

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa Pedagogisen johtajuuden tavoitteena varhaiskasvatuksessa on turvata kasvatuksen ja opetuksen laatu. Sen toteuttajina varhaiskasvatuksen johtajilla on haasteellinen tehtava kunnissa. Kuntaorganisaation konteksti, hajautuneiden kunnallisten toimijoiden toteuttama johtajuus, toiminnan puitteet ja saatavilla olevat resurssit asettavat haasteita pedagogisen johtajuuden toteuttamiselle ja toiminnan kehittamiselle. KM Johanna Heikan vaitostutkimuksessa tarkastellaan sita, kuinka kuntien varhaiskasvatuksen johtajuudessa osallisena olevat toimijat nakevat varhaiskasvatuksen, erityisesti pedagogisen johtajuuden toteutumisen. Tutkimuksen aineisto kerattiin paivakotien kasvatushenkiloston, paivakodin johtajien, varhaiskasvatuksen johtavien virkamiesten ja varhaiskasvatuksesta vastaavien lautakuntien focus group haastatteluilla 10 kunnassa. Ryhmahaastattelujen avulla pyrittiin tavoittamaan varhaiskasvatuksen toimijoiden erilaiset nakemykset johtajuuden toteutumisesta ja luomaan naiden rinnakkaisen tarkastelun avulla kokonaisvaltainen kasitys varhaiskasvatuksen johtajuudesta. Tutkimuksen mukaan kaikki osallistujaryhmat – lautakunnat, johtavat viranhaltijat, paivakotien johtajat seka kasvatushenkilosto – pitivat keskeisena johtajuusvastuuna pedagogista johtajuutta. Kaikki ryhmat kuitenkin kokivat, etta vastuuta pedagogisesta johtajuudesta ei jaeta riittavasti. Nahtiin, etta paivakodin johtajilla, joihin odotus pedagogiikan kehittamisesta yksikoissaan kohdistuu, oli riittamattomat mahdollisuudet systemaattiseen kehittamiseen yhdessa paivakotien kasvattajatiimien kanssa. Paivakotien johtajat ja kasvatushenkilosto kokivat, etta makrotason johtajat ovat etaantyneet paivittaisista kaytannoista. Heidan mukaansa tama heikentaa makrotason johtajien mahdollisuuksia luoda jaettuja ja tehokkaita pedagogisen kehittamisen strategioita. Tutkimuksen tulokset osoittivat, etta pedagogisen johtajuuden toimivuus ja kehittaminen on haastavaa kuntien hierarkkisissa organisaatiorakenteissa. Vallalla olevaa johtajuuden toteutumisen tapaa punnittiin ryhmakeskusteluissa jaetun pedagogisen johtajuuden ihanteen pohjalta, mutta kaytannossa ratkaisut tehtiin paljolti viela traditionaalisiin johtamisen tapoihin ja rooleihin nojautuen. Osallistujien ryhmakeskusteluissa kuitenkin ilmeni uudenlaisia tulkintoja johtajuudesta jaettuna toimintana: naissa keskusteluissa pidettiin tarkeana, etta vastuuta pedagogisesta johtajuudesta jaetaan toimijoiden kesken. Lisaksi tuotiin esille, etta eri tasojen johtajuustoiminta tulisi liittaa tiiviimmin toisiinsa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan paatella, etta varhaiskasvatuksessa vastuu pedagogiikan kehittamisesta uudistaa johtajuusajattelua. Kunnissa on alettu etsia uusia tapoja johtaa varhaiskasvatusta. Jaettua vastuuta pedagogiikasta ja sen kehittamisesta tavoitellaan. Kunnissa on luotu kehittamistoimintaa vahvistavia rakenteita ja uudistettu johtajien ja henkiloston positioita ja rooleja. Varhaiskasvatuksen johtajuutta kunnissa voitaisiin tukea…