Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyys – Biotalouden innovaatioverkoston muodostuminen ja metsäbiojalostamokonsepti

Taman raportin tavoitteena on selvittaa Kaakkois-Suomen alueella toimivien yritysten kyvykkyyksia ja edellytyksia bioliiketoiminnan suhteen ja luoda katsaus alueen elinkeinoelaman mahdollisuuksista siirryttaessa biotalouteen. Analyysin kytkemiseksi laajempaan kokonaiskuvaan alan kehityksesta, kasitellaan myos laajemmalla tasolla muutosajureita bioliiketoimintaan. Teollista murrosta kohti bioliiketoimintaa voidaan pitaa yhtena merkittavimmista kaynnissa olevista muutoksista perinteisilla teollisilla toimialoilla. Tama korostuu alueilla, joilla liiketoiminta on keskittynyt energia- ja raaka-aineintensiivisille teollisuudenaloille. Suomalaisen metsateollisuuden kannattavuutta ovat heikentaneet kypsa markkinatilanne, ylikapasiteetti, tehostuva halpatuotanto ja etelan puuplantaasit, energian hinnan nousu (Hetemaki 2006) seka yleinen taloustilanne (Wessman 2012). Metsateollisuuteen painottuneessa Kaakkois-Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset ovat nahtavissa selvasti. Bioliiketoiminnan ajureina toimivat muun muassa ymparistonakokulmat ja lainsaadanto, seka energian hintakehityksen epavarmuus ja fossiilisten polttoaineiden kallistuminen (Mikkanen 2011). Bioliiketoiminnan osalta raportissa keskitytaan biojalostukseen, jossa tuotetaan mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita. Esitellyt liiketoimintamallit ja biotalouden innovaatioverkosto on rakennettu talla taustaolettamuksella, eivatka taten ole suoraan hyodynnettavissa muun muassa alhaisen jalostusarvon tuotantoon tai mekaaniseen metsateollisuuteen. Bioliiketoimintaan liittyy tiettyja erityispiirteita, jotka myos toimivat edellytyksena niin sanotun biotalouden syntymiselle. Bioliiketoimintaa voidaan harjoittaa monella eri tavalla, useilla eri toimialoilla, ja se edellyttaa kehitysta ja linkityksia toimialoille, jotka luovat muun muassa teknologiset mahdollisuudet toiminnalle. Nain ollen esimerkiksi cleantech-ratkaisuilla on merkittava rooli bioliiketoiminnassa. Monet yritykset harjoittavat jo nykyisellaan bioliiketoimintaa, sita valttamatta itse edes tiedostamatta. Raportissa esitellaan metsabiomassaa hyodyntavan biojalostamotoiminnan mahdollisia liiketoimintamalleja Kaakkois-Suomessa seka esimerkki bioalan klusteritoiminnasta Tanskassa. Raportissa korostetaan toimialojen valista, esimerkiksi klusteri-, yhteistyota. Tata alleviivataan biotalouden innovaatioverkostoja kasittelevassa kappaleessa, joka osoittaa tarpeen nykyisten verkostojen muuntumiselle biotalouteen pyrittaessa. Samalla kaydaan lapi verkoston muuntautumisen kompastuskivia ja esitellaan mahdollista biotalouden kannalta sopivaa verkostorakennetta. Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyytta analysoidaan BIOTULI (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) -hankkeen puitteissa toteutetun kyselyn tulosten pohjalta. Kysely lahetettiin kevaalla 2012 yhteensa 288 kaakkoissuomalaiselle bioliiketoiminnan arvoverkkoon nyt tai tulevaisuudessa mahdollisesti kuuluvalle yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensa 66 (23 %). Kysely sisalsi 32 kysymysta ja sen pohjalta tehtyihin tarkeimpiin havaintoihin kuuluvat se, etta yrityskentta tiedostaa vahvasti biotaloussiirtyman olevan tulossa ja etta alueen yritykset ovat halukkaita verkottumaan seka keskenaan etta alueen ulkopuolelle muodostaakseen toimivan biotalousklusterin. Vastaajista noin puolet edusti metalliteollisuuden tai maatalouden yritysta, joiden vastauksia on analysoitu raportissa erikseen toimialakohtaisesti.