Viruses and their significance in agricultural and horticultural crops in Finland

Intensiivinen kasvivirustutkimus alkoi Suomessa vasta n. 40 vuotta sitten, vaikka virusten tartuttamista viljelykasveista on dokumentoituja havaintoja yli 60 vuoden ajalta. Suomen maanviljelyssa tapahtui suuria muutoksia toisen maailmansodan jalkeen. Maatiloilla ja puutarhaviljelmilla erikoistuttiin tiettyihin viljelykasveihin, minka seurauksena virustautiongelmat pahenivat. Tiedot viruksista ja niiden torjunnasta olivat puutteellisia eika viruksetonta lisaysaineistoa ollut kaytettavissa suvuttomasti lisattavista lajeista. Siten 1950- ja 1960-luvuilla tutkimus keskittyi virusten ja niita siirtavien vektorien (hyonteiset, ankeroiset, sienet) kartoittamiseen ja torjuntamenetelmien kehittamiseen.Viljojen ja heinien virustutkimus sai merkittavan sysayksen Pohjanmaalla 1950-luvulla esiintyneesta kaurantuhosta. Tauti todettiin kaskaslevintaisen kauran kaapiokasvuviruksen aiheuttamaksi ja torjuttiin lopettamalla heinan viljely kauran aluskasvina, jolloin virusta kantavien ja heinissa talvehtivien kaskaantoukkien maara vaheni. Ohran kaapiokasvuvirus (BYDV) on nykyisin tarkein vilja- ja heinakasvien viruksista ja aiheuttaa epidemioita viljoissa niina vuosina, jolloin kirvoja (erityisesti tuomikirvoja) on runsaasti. Epidemioita pystytaan kuitenkin ennustamaan kirvapopulaatioiden kehittymista seuraamalla. Perunanvirusten merkitys vaheni, kun terveen siemenperunan tuotanto kaynnistyi v. 1976 perustetusa Siemenperunakeskuksessa. Kirvalevintainen peruan Y-virus (PVY) seka kuorirokkosienen levittama perunan maltokaarivirus (PMTV) ovat kuitenkin yha merkittavia taudinaiheuttajia perunaviljelmilla. Virusten aiheuttamia tappioita marjantuotannossa ja koristekasvien viljelyssa on merkittavasti vahentanyt terve lisaysaineisto, jota tuotetaan v. 1976 toimintansa aloittaneella Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla. Vihanneskasveista tomaatti ja sipulit ovat olleet virusten pahoin vaivaamia. Tomaatin virustautien merkitys vaheni hygienian parantuessa kasvihuoneviljelyssa. Ryvas- ja valkosipuleista on tuotettu muutamia viruksettomia klooneja, mutta useimmilla tiloilla kasvustot ovat edelleen virusten saastuttamia. Tehostunut virusten tarkastus maahantuoduista kasveista vahensi monien kasvihuoneissa viljeltyjen koristekasvien, kuten krysanteemin ja neilikan, virustautisuutta 1980-luvulla. Kasvintarkastustoiminnalla on edelleen suuri merkitys uusien virustautien maahantulon estajana, silla virusten luonnollinen levinta Suomeen Euroopan muilta viljelyalueilta on vahaista Itameren eristaessa maamme naista alueista. Sen sijaan muutamat, kirvojen mukana pysyvasti leviavat virukset kulkeutuvat Suomeen ajoittain kirvojen kaukolevinnan yhteydessa.