Työnjaon kuvaus sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjoissa – dokumenttianalyysi

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tyonjako voi kohdistua ammattilaisten, yksikoiden ja organisaatioiden tai toimialojen valille. Silla voidaan vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden saamaan hoitoon ja palveluun seka ammattiryhmien ja toimialojen tehtaviin. Taman tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten tyonjako on kuvattu sosiaali- ja terveysministerion (STM) asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tyonjaon kehittamiseksi. Tutkimusmenetelmaksi valittiin dokumenttianalyysi. Aineistoksi valittiin STM:n vuosina 2006–2016 suomen tai ruotsin kielella valtioneuvoston sahkoisessa tietokannassa, Valtossa, julkaisemat asiakirjat, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tyonjakoon (n=352). Tasta muodostettiin kaksi osa-aineistoa, joista ensimmainen (115 asiakirjaa, 709 tyonjaon mainintaa) analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin ja toinen (n=30 asiakirjaa) induktiivisella sisallonanalyysilla. STM:n dokumenteissa tyonjaon kuvaukset kohdistuivat useimmin terveydenhuollon menneeseen tai nykyiseen tyonjakoon. Tyon kohderyhmana olivat useimmin asiakkaat ja potilaat, kuitenkin joka neljannessa myos vaesto tai kansalaiset. Lahes puolessa (43,3%) maininnoista tyonjakoa tarkasteltiin valtakunnallisten organisaatioiden sisaisena tai valisena tyonjakona. Sisallonanalyysin perustella tyonjakoa tarkasteltiin suhteessa toiminnan jarjestamiseen ja saantelyyn, palveluiden organisointiin ja tyovoiman allokointiin. Vaikka STM:n asiakirjoissa valittyy potilaslahtoisyys terveydenhuollon tyonjaon lahtokohtana, asiakirjat korostavat yksisuuntaista tehtavien siirtoa ammattiryhmalta toiselle. Tallaisen tyonjaon riskina on, etta ongelmaa ei ratkaista vaan se ainoastaan siirretaan eteenpain tyotehtavien jatkumossa aina asiakkaalle ja potilaalle saakka. Aineiston perusteella sosiaalihuollon tyonjaon tarkastelu on vahaista.