Yksityisyyden viestinnällinen säätely ja kuunteleminen nuorten aikuisten matkapuhelinkeskusteluissa

Tama kvantitatiivinen tutkimus kartoittaa nuorten aikuisten opiskelijoiden kasityksia siita, miten he saatelevat yksityisista asioista kertomistaan, kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan ja miten tulokset eroavat sukupuolittain. Kartoitukset tehtiin samalla kyselylomakkeella1, mutta eri henkiloille vuonna 2007 (n = 216) ja vuonna 2010 (n = 289) Tampereen ja Jyvaskylan yliopistoissa. Kuunteleminen on monitahoinen kognitiivinen prosessi, jonka tuloksena reagoidaan sosiaalisessa suhteessa puheviestinnan keinoin (Brownell 1990). Tarkkaavaisuus ja huomion kiinnittaminen kaynnistavat kuuntelemisen (Imhof 2003), ja sanomaan keskittyminen ja lasnaolon osoittaminen ovat merkkeja kuuntelemisesta (Brownell 2002; Flynn, Valikoski & Grau 2008). Nuoret aikuiset kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan holistisesti, he vaikuttavat keskittyvan sanomaan ja olevan lasna keskustelusuhteessa. He eivat hairiinny ymparilla kaytavista muista keskusteluista, joskin he ovat varsin tietoisia ymparistostaan. Kuuntelemista ei koettu helpoksi eika matkapuhelinkeskusteluja kaytaisi, jos kasvokkainen keskusteluyhteys olisi mahdollinen. Matkapuhelinkeskustelun paikka vaikuttaa keskustelunaiheisiin. Valtettavia aiheita kontrolloitiin ilmoittamalla, etta ei voi puhua aiheesta, etta palaa aiheeseen myohemmin tai etta siirtyy puhumaan rauhallisempaan paikkaan. Vastaajajoukon mielesta matkapuhelinkeskusteluille sopimattomat paikat, kuten oppitunnit, elokuvat ja uskonnolliset toimitukset, kontrolloivat aiheita automaattisesti. Tulokset olivat molempina tutkimusvuosina hyvin pysyvia, eroja oli vahan eika sukupuoli taustoittanut valintoja. Tulokset myos osoittivat kuuntelemisen olevan keskeinen tekija matkapuhelinkeskusteluissa. Samoin vaikka matkapuhelinkeskustelut eroavat kasvokkain keskusteluista, myos niissa vahvistuivat Petronion (2002) yksityisten asioiden viestinnallisen saatelyn periaatteet.