To evaluate the basic structures and processes of asthma care 6 years after the launch of the Finnish Asthma Programme. The evaluation will serve as the baseline for the implementation of the evidence-based guidelines for asthma published in 2000.A descriptive type-2 evaluation (managerial monitoring of a policy implementation), based on operationalised statements of the Asthma Programme.A co-ordinating doctor for asthma, usually a general practitioner (GP), was interviewed in 248 (91%) health centres; 83% of the health centres have at least one GP nominated as the local asthma co-ordinator and 94% have a nurse. Asthma education for the professionals had been organised in 71% of the health centres in the previous 2 years. First-line treatment consists of an inhaled corticosteroid. Guided self-management is used in 98% of the health centres, but its components were not clear to the doctors.The basic structure of equipment and organisation for the diagnosis and treatment of asthma has been set up in the primary health care services.
While many services have moved or are moving to the Net, the standard of activity of the healthcare still continues to be based on booking an appointment and face-to-face consultation. Electronic services may solve the availability problem in basic healthcare. The client and the producer of a health service can meet electronically both synchronically at the same time and non-synchronically, i.e. through communicating at a time that is best suited for each. The asymmetry of information changes when the patient and the professional have access to the same information. The expansion of virtual services presents a challenge to our training, which is based on a chain advancing from anamnesis to status, investigations and treatment plan.
Suomessa kansansairauksien hoidon tuloksissa on parannettavaa. Tata haastetta lisaa perusterveydenhuollon heikko hoitoonpaasy, joka nakyy pitkina jonoina terveyskeskuslaakarille. Tarvitaan kokonaisvaltaista toiminnallista uudistusta. Chronic Care Model (CCM) jalkautettiin Suomeen perusterveydenhuollon kehittamisen viitekehykseksi yli 60 kunnassa vuosina 2010-2012. Mallin kehittaminen perustui havaintoihin, joissa monisairaat ja useita terveysriskeja omaavat asiakkaat eivat saaneet riittavan kokonaisvaltaista hoitoa, vaan usein hoito keskittyi yksittaisten akuuttien ongelmien ratkaisuun. Tassa artikkelissa kuvattu tutkimus toteutettiin perusterveydenhuollon organisaatiossa, jossa oli tehty CCM -viitekehykseen perustuvia paatoksia siita, miten potilastietoja kirjataan ja miten niita halutaan hyodyntaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia sairaus- ja terveysriskien muodostamia yhdistelmia ilmenee asiakasryhmassa, jonka jasenilla oli useita sairauksia ja terveysriskeja yhtaaikaisesti. Tutkimusaineistona kaytettiin taman asiakasryhman (n=769) rakenteisia potilasrekisteritietoja retrospektiivisesti. Aineistoa tutkittiin tiedonlouhinnan menetelmilla. Tavoitteena oli selvittaa, millaisia terveysongelmien ilmenemia asiakasryhmassa esiintyy ja toisaalta kuvata, miten potilastietoja louhimalla voidaan tuottaa tallaista tietoa. Tulokset osoittavat, etta asiakasryhman jasenilla esiintyi runsaasti useiden eri sairauksien ja terveysriskien yhdistelmia ja etta asiakasryhmassa naiden yhdistelmien variaatiot olivat suuria. Monisairastavuus ja eri sairauksien terveysriskien liittyminen toisiinsa asettaa haasteita asiakkaan hoidolle. Yksittaisten terveysongelmien sijaan hoidon pitaisi kohdentua asiakkaan kokonaistilanteeseen. Potilastietojen tiedonlouhinta on menetelma tiedon tuottamiseksi organisaation palvelujen kehittamisen ja johtamisen tueksi. Organisaatioissa kannattaa paattaa, mita asiakkaista halutaan tietaa, toimeenpanna sen edellyttamat kirjaamiskaytannot ja varmistaa oma tiedonhallinnan osaaminen. Se luo pohjan voimavarojen kohdentamiseen haluttuihin asiakasryhmiin ja -tarpeisiin.
